Voimistelu ja ulkoleikit

Liikuntaa opettaessa olen törmännyt siihen kuinka mielikuvitus on hukassa. Tai sitten ei enää oikein muista, mitä kaikkea pallolla tai hyppynarulla voi oikeastaan tehdä. Ja ehkä useammin voisi myös kysyä oppilailta "Miten muuten tätä voisi heittää?" Tai "Mitä muuta voisi tehdä?" Ja liikunta voi hyvin olla myös improvisointia. Pääsimme kokeilemaan voimistelunauhoja ja sehän oli valtavan kokonaisvaltaista ja vapauttavaa. Juoksennella ja heiluttaa nauhaa joka tekee kaunista kuviota....Ja joskus tietysti menee solmuun. Musiikkia taustalle ja siitä tuleekin jo ihan erilainen liikuntatunti. Lapset voisivat mennä välillä omiaan ja sitten välillä voisi koittaa tehdä sellaista, mikä erilaisen musiikin kautta on keholle mieluisaa. Alkulämppää voi ottaa paitsi erilaisilla heittelyillä myös hippa tai viestijuoksulla.

Myös ulkoleikit luonnistuivat aikuisilta ainakin jotenkuten. Pientä pahoinvointia saatiin aikaiseksi hännänryöstössä ja muutama kaatuminen/törmääminen. Olemme kai sitten porukkana aika heittäytyviä. En tiedä olisivatko kaikki aikuiset valmiita roikkumaan toistensa niskassa ja yrittämässä varastaa oman jonon viimeiseltä häntää :) Hännänryöstöt ja lohikäärmeleikit aiheuttivat keskustelua toisen koskettamisesta. Oma kokemukseni on, että sääntöjen ja leikkien puitteissa oppilaat ovat valmiita koskettamaan toisiaan. Muissa tilanteissa tulee enemmän esiin näitä "Yäk! En varmasti ole tuon pari tai ota kädestä kiinni." Pääsin kerran toiseksi opettajaksi kokeneen liikunnanopen tunnille. Tunnin aiheena oli koulupaini. Ajattelin mielessäni että mitä tästäkin tulee. Mutta tästä ryhmässä turvalliseksi olonsa kokemisesta ja toisen koskettamisesta myöhemmin lisää.